Pallo hukassa.

Jaa. Koe-eläin kurssi melkein takana, ja melkein hienosti meni läpi. Välillä tunsi itsensä vähän tyhmäksi ja osaamattomaksi, kun tehtiin SPSS juttuja ja niiden avulla artikkeli. Onneksi kalabilsarit hoiti sen, me soluilijat keskityttiin lähinnä esityksiin. Ei olis tullu ilman kaloja mitään. Plus sit se, että kurssilla oli niitä jo valmistuneita ja valmistumassa olevia, joten pisti vähän mielen matalaksi niiden esitykset. Täytyy vaan pitää ajatukset suhteutuksessa kiinni. Kyllä minäkin sitten joskus.
Niin ja maanantaina tuosta tentti. Sitten on pikaiset ja aika helpot 5op kerätty talteen. Ja maanantaina alkaa labrakurssikin. Eilen saatiin kivoja uutisia: siinä on alkutentti maanantaina klo 8! Ja materiaalina yksi 200 sivuinen kirja. Jei. Ja kaikissa jutuissa läsnäolopakko. Menee mikrobilsan ja genetiikan loput luennot itseopiskeluksi. Niinpä haalin käsiini yölainaan genetiikan kirjan ja kävin alueen melkein kokonaan läpi. Lukuunottamatta paria ekaa kappaletta, jotka olin jo aiemmin käynyt kirjan kanssa. Onneksi tenttialueena on vain muistiinpanot, kirja vain tukena. Kunpa vaan saisin sen taas ennen tenttiä. Vaikka kyllä ilmankin pärjään. Mikrobilsaa luettava huomenna niin paljon kun jaksaa. Ja sitten kahteen tenttiin. Onneksi saatiin labran kysymykset etukäteen, tosin, eihän niihen ole kuin vajaa tunti aikaa vastata. Mutta täytyy siis tietää mitä vastaa. Ja koe-eläin kurssin tenttikään tuskin on ihan mahdoton. Sitten seuraavat 2 viikkoa ankaraa pakerrusta, liittyviä luentoja, selkkareita ja viimeisenä joku esitys. Ja sekin Kauppakadun approsta seuraavana päivänä. Ja elämä hymyilee. Jospa tällä kertaa tekisi fiksummin kuin viime kevänä, ja ottaisi vähän rauhallisemmin. Kandiseminaari oli aika tuskaa pitää laskiaisbileiden jälkeen.
Ja olen ollut pallo hukassa tänään. Aamulla unohdin jättää teehen Tarmolle maitovaran, vaikka se sanoi mulle juuri ennen teen kaatoa että laittaa siihen maitoa. Esitystä pitäessä kysyttiin jotain ja kysyjä katsoi muhun, ja totesin "emmä tiedä, älä mua kato". Ja seminaarin päätyttyä soitin Tarmolle kun piti lähteä kotiin, mutta unohdin minne olin jättänyt pyörän aamulla. Ei ollut mitään muistikuvaa. Saana pelasti, kun muistin nähneeni sen aamulla ja muistin sen avulla mihin olin jättänyt kulkuvälineeni. Että sellaista tänään täällä.

Tarmon äiti kävi täällä toissapäivänä. Oli kivaa. Käytiin kaupassa ihan ostoskärryn kanssa. Sain pyörääni vihdoin sen lampun. Viikonloppuna jos saisi vihdoin vaihdettua nuo polkimetkin, kun saatiin jotain tököttiä.

Näin muuten eilen genetiikan pakerruksen takia geeneistä unta. Aika hämärää. Ja tiedän muuten ettei otsikkoon tule pistettä, mutta se vaan on mun tyyli. Nih. Piste.